BOPRA on valtakunnallinen, riippumaton tutkijalähtöinen tutkimusprojekti, jonka toteuttavat yhteistyössä FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö, yliopistolliset sairaanhoitopiirit sekä Lapin sairaanhoitopiiri ja joukko ammattikorkeakouluja. Tutkimuksessa kartoitetaan uudella erityisesti ensihoitoon soveltuvalla NIRS-monitorointilaitteella aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa. Tutkimuksen nimi BOPRA tulee sanoista Brain Oxygenation during Prehospital Anesthesia. Tutkimuksen Clinical Trials -rekisteröinti.
Tutkimuksen taustaa
Aivojen hapentarjonnan turvaaminen on lähes kaikkien lääkärihelikopteritoiminnassa kohdattujen ja hoidettujen kriittisesti sairaiden tai vammautuneiden potilaiden hoidon perimmäinen tavoite. Turvaamalla aivojen hapentarjonta mahdollistetaan neurologinen toipuminen. Aivojen hapentarjontaan ja -kulutukseen voidaan ensihoidossa vaikuttaa lukuisin menetelmin.
Nykyisin käytössä olevat menetelmät, joilla arvioidaan aivojen verenkierron riittävyyttä, ovat erittäin epäsuoria ja hoidon tavoitteet perustuvat populaatiotason tietoon. Siksi leikkaussaleissa riskipotilailla käytössä oleva NIRS-menetelmä (near infrared spectroscopy) on haluttu viedä pilotoitavaksi ensihoitoon ja lääkärihelikopteriympäristöön. NIRS-menetelmä perustuu aivojen kudoshappimittaukseen.
Tavoitteet
Jo aiemmin on osoitettu, että NIRS tuottaa tietoa, joka selvästi täydentää nykyisin käytössä olevien potilasvalvontamonitorien tuottamaa tietoa. Todennäköisesti se voisi myös ensihoidossa ohjata potilaan hoitoa potilasmonitorointia paremmin. Tutkimuksen tavoitteena on seurata pidemmällä aikavälillä potilaan aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa ja sitä, kuinka happeutuminen vaikuttaa potilaan toipumiseen. Perimmäisenä tavoitteena on kehittää potilaan seurantamenetelmiä ja siten parantaa potilaiden saamaa hoitoa.
Rahoitus
BOPRA-tutkimus ei saa teollisuusrahoitusta laitevalmistajalta, vaan sen päärahoittaja on FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö. Lisäksi tutkimus on saanut HUSin VTR-rahoitusta.
Aikataulu
Päätutkimus käynnistyi joulukuussa 2019 kaikissa FinnHEMSin tukikohdissa. Päätutkimuksen aineistonkeruu tulee kestämään 1–2 vuotta, jonka aikana tavoitteena on kerätä 700–1300 tutkimuspotilasta.
Kesän 2019 aikana FinnHEMSin Vantaan ja Oulun tukikohdissa suoritettiin pilottitutkimus, jonka tavoitteena oli varmistaa laitteen toimivuus ensihoito-olosuhteissa, selvittää tutkimuksen käytäntöjen toimivuutta sekä tarkentaa otoskokolaskelmia päätutkimusta varten. Pilottitutkimuksen antavat kokemukset osoittautuivat hyödyllisiksi ja niiden pohjalta päätutkimus voidaan toteuttaa suunnitellusti.
Tutkimuksen tulokset tullaan julkaisemaan vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisuissa vuosina 2020–2022.
Tutkimuksessa käytettävä NIRS-laite
Tutkimuksessa käytetään uutta, ensihoitoon soveltuvaa NIRS-laitetta, jolla mitataan aivojen happeutumista. Laitteen anturi liimataan potilaan otsalle ja se seuraa aivojen veren happipitoisuutta mittaamalla lähi-infrapunavalon (near-infrared) heijastumista.
Uusi laite on kooltaan vain noin tulitikkuaskia ja matkapuhelinta vastaava laiteyhdistelmä, mikä mahdollistaa sen käytön helposti myös sairaalan ulkopuolella ensihoidossa ja lääkärihelikopteriympäristössä.